sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Tietotulvan hallinnasta

Stanfordin hauska piirre on tunne siitä, että lähettyvillä tapahtuu jotain tärkeää, vaikkei sitä varsinaisesti suoraan näekään. CDR:ssä on tällä hetkellä pientä tilanahtautta, joten meille vierailijoille raivattiin tilaa erään vanhemman tutkijan huoneesta. Siirsimme Antin kanssa kysymättä miekkosen pöytää ja raahasimme IKEA:sta jo ennestäänkin pikkuruiseen huoneeseen uuden pöydän ja kolme tuolia. Pari päivää myöhemmin juttelin leppoisia kyseisen tutkijan kanssa muun muassa metsäteollisuuden nykytilasta ja Angry Birdsistä, joka kuulemma on Suomen uusi kansallislintu. Ainakin Piilaakson usko yritykseen on vahva. Mukava heppu, eikä ollut millänsäkään tilanvaltauksestamme. Jälkeenpäin googletin tyypin nimen, ja kävi ilmi, että hänellä on noin kaksi tekstikappaletta pitkä lista titteleitä mm. HP:ltä, NASA:sta, ja puolestakymmenestä yliopistosta, on perustanut riskisijoitusfirman ja haalinut 12 000 kaveria LinkedIn:ssä.

Yksi puheenaihe oli myös sosiaalinen media. Tässä jossain lähettyvillä oli kuulemma vähän aikaa sitten digitaaliteknologiaan liittyvä seminaari, johon osallistui myös tärkeä tietotekniikasta vastaava komissaari EU:sta. Arvon komissaarilla ei kuitenkaan ollut edes kokeillut Twitteriä ja oli ilmeisesti muutenkin aika kujalla sosiaalisesta mediasta. Ei hyvä. En ole itsekään alalla mikään guru, mutta olen sentään yrittänyt työn puolesta väkisin opetella, ja tietotulvan hallinta alkaa nyt olla tietyiltä osin siedettävällä tasolla. Laitetaan siis systeemi jakoon.

Tietovirta 1: Netvibes
Netvibes on web-pohjainen sovellus sisällön kasaamiseen yhteen paikkaan. Itse käytän sitä tällä hetkellä pelkästään RSS-syötteiden kokoamiseen eri tiedelehdistä ja hakusanojen seurantaan artikkelitietokannoista. Esimerkiksi Scopuksesta (maksullinen, pääsy useimmista yliopistoista) pystyy laittamaan juuri tekemänsä haun jatkuvaan seurantaan muutamalla klikkauksella. Tietotulva tosin hieman ahdistaa, kun tälläkin hetkellä on lukemattomana 619 uutta ilmoitusta, mutta eipähän pitäisi mitään tärkeää uutta tieteen edistysaskelta päästä livahtamaan seulan läpi.

Netvibes

Tietovirta 2: Twitter ja Tweetdeck
Tällä hetkellä oma suosikkini sosiaalisessa mediassa on Twitter. En tosin juurikaan lähetä itse viestejä, vaan käytän sitä passiiviseen tiedonhankintaan. Siinä missä RSS-syötteet ja Netvibes toimivat oivasti tiedejulkaisujen seuraamiseen, on Tweetdeck julkisen keskustelun seuraamiseen aivan ehdoton. Puhelimeen tai tietokoneelle ladattavalla sovelluksella pystyy valikoitujen käyttäjien lisäksi seuraamaan myös valitsemiaan avainsanoja. Minulla on esimerkiksi jatkuvasti haku päällä termille "collective intelligence", ja aina kun joku Twitterin noin 100 miljoonasta aktiivikäyttäjästä mainitsee termin viestissään, näkyy se myös minun puhelimessani. Selailen Tweetdeckiin tarttuneita viestejä aina silloin tällöin vaikkapa bussia odotellessa, ja merkitsen lupaavan oloisia linkkejä sisältävät suosikeiksi. Nykyisin olen alkanut myös re-twiittaamaan kiinnostavia viestejä ja lisäsimpä tuohon blogin kylkeenkin syötteen. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa haulla "crowdsourcing" tämä linkki näyttää kovin suositulta. Myöhemmin käyn saaliin läpi tietokoneella ja napsin parhaat palat talteen Evernoteen, mistä lisää seuraavassa kappaleessa. 



Ämpäri: Evernote
Evernote on kätevä muistikirjasovellus, joka on ladattavissa niin tietokoneelle kuin puhelimellekin sekä käytettävissä myös nettisivun kautta silloin kun oma kone ei satu olemaan käden ulottuvilla. Sisältö synkronoituu automaattisesti eri laitteiden välillä. Evernoten ilmaisversiolla kuukausittaiset synkronoinnit on rajoitettu 60 Mb:iin, minkä kanssa pärjäilee, ellei innostu tallentelemaan kuvia tai muuta tilaa vievää sisältöä. Minä innostuin, ja jouduinkin ostamaan maksuversion, jossa parin euron kuukausimaksua vastaan saa synkronoida gigatavun verran sisältöä kuukaudessa ja muutamia muitakin herkkuja tuli kaupan päälle. Evernote tomii minulla ikään kuin kahden edellämainitun tietovirran alla olevana ämpärinä. Olen pyrkinyt siirtämään tiedeartikkelivarastoni tänne. Etuna artikkelit pystyy merkitsemään tageilla kankean kansio-organisaation sijaan ja lisäksi Evernote osaa tehdä hakuja kaikesta pdf:ien sisällöstä. Haku toimii myös kuvissa esiintyviin teksteihin!

Evernote hakee jopa käsin kirjoitettua tekstiä kuvista!
Tweetdeckin kautta löytämäni sisällön otan Evernoten selaimeen asennetulla lisäosalla talteen ikään kuin lehtileikkeinä. Useinmiten en edes lue tallentamiani nettisivuja läpi. Ideana on ennemminkin se, että jos joskus satun tarvitsemaan vaikkapa pelillistämiseen liittyvää tietoa, on minulla saman tien käytettävissäni 65 relevantiksi todettua lähdettä. Kollektiivista älykkyyttä käsitteleviä lähteitä löytyy 79 kappaletta ja innovaatioprosesseihin liittyviäkin 38. Muistiinpanot ovat myös jaettavissa, tässä esimerkiksi muistiinpanot viime keväänä LUT:lla pidetystä Jeffrey Liker -seminaarista.

Virtuaalinen muistitikku: Dropbox
Dropbox on ilmainen pilvipalvelu tietojen tallentamiseen. Parasta on koneelle ladattava sovellus, joka käyttäytyy kuin tavallinen kansio, mutta synkronoi kaiken sisältönsä myös palvelimelle, jolloin tiedostot ovat käytettävissä myös muilta koneilta. Tämä sovellus alkaa pikkuhiljaa olla käytössä myös muutamissa työprojekteissakin. Jos joltain vielä puuttuu Dropbox-tili, niin ladatkaa se tämän linkin kautta. Jokainen uusi käyttäjä tienaa minulle 250 Megapistettä lisää ilmaista säilytystilaa.


Bubbling under: muut lupaavat sovellukset
Quora: isosti hypetetty kysymys- ja vastauspalvelu. Fiksumpi kuin miltä kuulostaa.
Storify ja Memoline: Sosiaalisen median tietovirtojen tallentamiseen. En ole vielä kokeillut, mutta sosiaalisen median guru Sami on näitä suositellut.
Google+: Facebookin haastaja. Mikäli käyttäjät innostuvat ja Google onnistuu yhdistämään sosiaalisen haun tehokkaisiin hakualgoritmeihinsa, voi tästä kehittyä vielä kovakin juttu. Lukaiskaa vaikka Wired-lehden artikkeli aiheesta. Voin jakaa kutsuja halukkaille.
Yammer: Ikään kuin Facebook, mutta yritysten sisäiseen käyttöön. Kokeilu menossa ja lupaavalta vaikuttaa.

Lopuksi kiitokset vielä Samille, jonka kautta olen useimmista tässä kirjoituksessa mainituista sovelluksista kuullut.

2 kommenttia:

  1. Nostanpa hattua. Nää oot ihan mahoton sannoo ex-oululainen, jonka työ- eikä vappaa-aika riittäs mitenkään moiseen. Eikö se oo vähä nii että jokkaine taaplaa tyylillään, myös täsä virtuaalisesa todellisuujesa?

    VastaaPoista
  2. Tattista vaan! Idea näissä tsydeemeissä on se, että aikaa ei menisi paljoa. Kirjautuminen ja sovellusten opettelu vie tietysti alussa aikaa, mutta nykyisin Twitterin seuraamiseen menee ehkä puoli tuntia viikossa ja Netvibesiin kenties saman verran. Sitä tosin käytän harvemmin, kun tiedejulkaisuja ei tule niin kovaa vauhtia.

    VastaaPoista